Pirjo H:n muistolle

Te kyselette mikä minä olen
minä olen kaikki se minkä minä tiedän
kysytte minulta kun olen matkalle lähdössä
kuinka kauan aion olla poissa
olen poissa siihen asti kun taas olen täällä.
Te kiusaatte minua mielettömillä kysymyksillänne
haastattelette minua
kun olen lähdössä tietämään
mitä nyt en tiedä.


Pentti Saarikoski (Hämärän tanssit)

Tapaninpäivänä 2016

olkoon vuorossa P. Mustapää ja Pyhä Stefanus marttyyri kokoelmasta Ei rantaa ole, oi Thetis vuodelta 1948.

PYHÄ STEFANUS MARTTYYRI

Tapani tallirenki juottaa hevosiaan.
Tapani tallirenki huomenna tapetaan.
       Äläpä katso tähteen
       taivaalla välkehtivään,
       jos se peilaakin lähteen
       kalvoon hämärään.

Tapani tallirenki, kun sinä talutat
Beetlehemin talliin tammat ja valakat,
       lakilla korvasi peitä,
       ettet kuulla voi
       riemun säveleitä,
       jos niitä taivaalta soi.

Tapani tallirenki, äläpä ensinkään
huomaa, kun sauvasi puhkee lehteen viheriään
       - tuskin siinä on perää -,
       äläpä uskokaan,
       kynitty kukko kun herää
       kiekuen kattilassaan. 

Tapani tallirenki, hilliten itsesi siis,
kävele rauhallisesti tallikammariis,
       nauti pöydässäsi 
       jouluaterias,
       ryyppää yksinäsi
       olutkoosastas.

Tapani tallirenki, usko kauhistuen,
Tapani tallirenki, totuus vaarallinen.
       Totuus tallissa makaa 
       synnyinseimessään.
       - Huomenna tallin takaa
       sinua kivitetään. 

 

 

.

Pyhä yö

77 vuotta sitten Yrjö Jylhän sanoin: 

 PYHÄ YÖ

Oli muuan Jooseppi Kirvesmies
oli siellä missä me muutkin,
jäi hältä vaimo ja kotilies,
ja vieri viikot ja kuutkin.
Hän harvoin kirjoitti Marjalleen
ja harvoin kirjeitä saikin,
mut jouluaaton kun ehtooseen
tuli säästi joukkomme harvenneen,
niin kuulla saimme me kaikin:

On poika syntynyt Joosepille
ja Marjatalle, ja Marjatalle!
Se syntyi mustimman orren alle,
on tuskin peitettä sille.

Me kaikki hengessä polvistuimme
ja lapsen vierelle kumarruimme
ja siunauksen luimme.

Ja monta paimenta parrakasta
lumessa valvoi ja vartioi,
ja vartioi sitä pientä lasta
petojen saaliiksi joutumasta —
maa, taivas kiitosta soi.

Ja Suomen korpien yllä hohti
nyt tähti suurempi muita,
ja me kaikki käännyimme sitä kohti,
ja meidät kaikki se kotiin johti,
se tähti suurempi muita. 

Kiitokset niille, jotka mahdollistivat tälle sukupolvelle rauhallisen ja turvallisen elämän nyt sata vuotta täyttävässä Suomessamme.  

Rakkauden loppuun asti

Leonard Cohen on poissa. Donald Trump on presidentti. Bob Dylan on nobelisti. Maailman kellon viisarit ovat siirtyneet.  

DANCE ME TO THE END OF LOVE

Dance me to your beauty with a burning violin
Dance me through the panic 'til I'm gathered safely in
Lift me like an olive branch and be my homeward dove
Dance me to the end of love
Dance me to the end of love

Oh let me see your beauty when the witnesses are gone
Let me feel you moving like they do in Babylon
Show me slowly what I only know the limits of
Dance me to the end of love
Dance me to the end of love

Dance me to the wedding now, dance me on and on
Dance me very tenderly and dance me very long
We're both of us beneath our love, we're both of us above
Dance me to the end of love
Dance me to the end of love

Dance me to the children who are asking to be born
Dance me through the curtains that our kisses have outworn
Raise a tent of shelter now, though every thread is torn
Dance me to the end of love
Dance me to the end of love

Dance me to your beauty with a burning violin
Dance me through the panic till I'm gathered safely in
Touch me with your naked hand or touch me with your glove
Dance me to the end of love
Dance me to the end of love

Ja tässä Turkka Malin suomennos:

Tanssita mua ikuisesti viuluin palavin.
Tanssita mua turvapaikkaan, piiloon jonnekin.
Liitäkäämme taivaisiin taas lailla kyyhkysten.
Tanssi loppuun rakkauden,
Tanssi loppuun rakkauden.

Tanssita mua sinne, missä nähdä ei voi muut,
Paheelliseen suudelmaan kun yhtyy meidän suut.
Näytä mulle murjotulle rajat sydämen.
Tanssi loppuun rakkauden,
Tanssi loppuun rakkauden.

Tanssi, kuin ois nuoruus täällä, kuin ois meillä häät.
Tanssi, kunnes ikuisuuden silmissäni näät.
Hallitsemme rakkautta, oomme orjat sen.
Tanssi loppuun rakkauden,
Tanssi loppuun rakkauden.

Tanssi luokse lasten, jotka oottaa syntymää.
Tanssi parvekkeelle, jossa sylis lämmittää.
Tanssi, kunnes väistyy täältä uhka jokainen.
Tanssi loppuun rakkauden,
Tanssi loppuun rakkauden.

Nobelisti

Bob Dylan:

WITH GOD ON OUR SIDE

Oh my name it is nothin'
My age it means less
The country I come from
Is called the Midwest
I's taught and brought up there
The laws to abide
And the land that I live in
Has God on its side.

Oh the history books tell it
They tell it so well
The cavalries charged
The Indians fell
The cavalries charged
The Indians died
Oh the country was young
With God on its side.

The Spanish-American
War had its day
And the Civil War too
Was soon laid away
And the names of the heroes
I's made to memorize
With guns on their hands
And God on their side.

The First World War, boys
It came and it went
The reason for fighting
I never did get
But I learned to accept it
Accept it with pride
For you don't count the dead
When God's on your side.

When the Second World War
Came to an end
We forgave the Germans
And then we were friends
Though they murdered six million
In the ovens they fried
The Germans now too
Have God on their side.

I've learned to hate Russians
All through my whole life
If another war comes
It's them we must fight
To hate them and fear them
To run and to hide
And accept it all bravely
With God on my side.

But now we got weapons
Of the chemical dust
If fire them we're forced to
Then fire them we must
One push of the button
And a shot the world wide
And you never ask questions
When God's on your side.

In a many dark hour
I've been thinkin' about this
That Jesus Christ
Was betrayed by a kiss
But I can't think for you
You'll have to decide
Whether Judas Iscariot
Had God on his side.

So now as I'm leavin'
I'm weary as Hell
The confusion I'm feelin'
Ain't no tongue can tell
The words fill my head
And fall to the floor
If God's on our side
He'll stop the next war.

 

Syyskuun kukkia

Kaarlo Sarkian runokokoelmasta Unen kaivo. Omistan sen tässä yksin jääneille.

SYYSKUUN KUKKIA

En kuule ääntäs sun, en kättäs saa, kun herään
syyskuisten punertuvain aamuin koissa. 
Koin liekki hulmahtaa leukoijan helmikerään
ja malvat puuntaa verikarpaloissa. 
Oot poissa.

Mut kukat muistojen, niin suuret, vuoron perään
tajuntaan puhkeaa ja nousee silmän terään.
Pian nukkuu yrtit maan jo hangen palttinoissa,
mut veren purppuroissa
vain yhä loimuaa nuo kukat syksyn erään. 

Poutapäivänä

yhtenä tämän kesän harvoista, on vuorossa Aaron Hellaakosken Poutapäivä. Aika vähän muuten on olemassa runoja, jotka kertovat keskikesästä ja poudasta. Ehkäpä ne eivät sanoja kaipaa. Ja kuten tunnettua, soitto on suruista tehty, murehista muovaeltu, ja nehän eivät kuulu näihin keskikesän päiviin - eiväthän? 

 POUTAPÄIVÄ

Pääskyjen liverrys poutaisella taivaalla.
Pihlajanoksan varjo aitan seinällä.
Ruskettuneet lapset marjaropeineen.
Niityllä torkkuva hevonen,
takanaan säihkyvä ulappa. Sitä kaikkea ei voi kyllikseen katsella.

Tuntee olevansa kyllin pieni
ollakseen varma
ja levollinen.
Tuntee olevansa tarpeeton
tarpeettomassa maailmassa,
jota aurinko paistaa.
Tuntee elämän
niin lapsekkaan avuttomana
haparoivan,
kompastelevan,
kapealla laudalla, kahden tyhjyyden välissä. 

Oi aurinko kuinka se paistaa!
Maa heilimöi,
pääskyt livertävät,
meri säihkyy,
pihlajanoksan varjo
keinuu
edestakaisin
aitan harmajassa seinässä. 

Oi elämä, ei mitään turhempaa, ei kipeämpää, ei kauniimpaa.
Oi kuolema, ei mitään lempeämpää.