- paistaa niin kuin viime öinä, isona, pyöreänä ja kirkkaankeltaisena, on pakko kirjoittaa tänne seuraava japanilaisen Ōe no Chisaton tankaruno tuhannen vuoden takaa:
- 月みれば
- ちぢにものこそ
- 悲しけれ
- わが身一つの
- 秋にはあらねど
- Tsuki mireba
- chi-ji ni mono koso
- kanashikere
- wa ga mi hitotsu no
- aki ni wa aranedo
- Ja tässä Tuomas Anhavan suomennos, joka ilmestyi v. 1960 kokoelmassa Kuuntelen, vieras.
-
Katselen kuuta,
joka tuhannet murheen
polut valaisee,
ja tiedän etten ole
syksyssä yksinäni.
