Keskuudestamme

on poistunut suomentaja Liisa Ryömä (2.1.1947 - 9.5.2017).Hänen monipuoliseen ja laajaan tuotantoonsa kuuluu niin proosaa kuin runoakin.  
Yksi hänen suomennoskokoelmistaan on Yhdeksän syyssadetta - Suomessa asuvien somalinaisten runoa ja proosaa. Teos ilmestyi jo vuonna 2001, mutta ei ole saanut juurikaan seuraajia. Liisa Ryömä suomensi tekstit ruotsin kielestä.Ruotsinnos on Muddle Suzanne Liluksen.
Tässä näytteeksi Amrah Maxamed Axmedin ja Mulki Cimli Rooblen runo "Mingis".

MINGIS

Doon baa maraysoo
Baddaa doon baa maraysoo
Doon baa maraysoo
Majabo jaawey siddaayee

Oo maxaa ku helayoo
Mareeroow maxaa ku helayoo
Oo maxaa ku helayoo
Mirtii xalay iigu timiyee. 

Cayaar gabadhaay cayaareey
Casooy gabadhaay cayaarey
Gabadhaay cayaarey
Casooy waa caadadeennii  

MINGIS

En båt far förbi
på havet far en båt förbi
en båt far förbi
med rökelse i lasten

Vad fick du
o Mareer, vad fick du
vad fick du
i går kväll kom hon till mig i en dröm 

Dansa, min flicka, dansa
Asso, min flicka, dansa
min flicka dansa
Asso, det är vår tradition

MINGIS

Vene lipuu ohi
merellä lipuu vene ohi
vene lipuu ohi
suitsukelastein

Mitä sait
oi Mareer, mitä sinä sait
mitä sait
eilisiltana hän tuli unessa luokseni

Tanssi, tyttöni, tanssi
Asso, tyttöni, tanssi
tyttöni tanssi
Asso, se on ikiaikainen tapa







 

Oma äiti armas

Äideille, varsinkin omalle ainoalle äidilleni, joka "vielä hautansa paaden alta" minusta huolehtii, tämä Hilja Haahden runo vuodelta 1874:  


OMA ÄITI ARMAS

Ken painoi hellintä rintaa vastaan?
Ken aamutähtenä valvoi lastaan
ja päivänpaisteena lämmön loi?
Oma äiti armas!
Ken kodin valmisti herttaiseksi,
ken lapsen parhaimmat riemut keksi
ja herkät kyyneleet pyyhki pois?
Oma äiti armas!
Kun hohti kullassa kevätkummut,
ken toukat torjui ja suojas ummut
ja vaali kukkia nuoruuden?
Oma äiti armas!
Kun toivon taivasta pilvet kaartoi,
kun vaani kiusaus, vaarat saartoi,
ken kutsui enkelit lapsen luo?
Oma äiti armas!
Ken kauan jaksoi, ken kuormat kantoi,
ken kallehimpansa kaiken antoi,
ken lempi hetkehen viimeiseen?
Oma äiti armas!
Ken vielä hautansa paaden alta
pois ohjaa lastansa maailmalta
ja langat kultaiset solmiaa?
Oma äiti armas!
Oi, häntä siunaa mun sydämeni
on muisto ainainen aarteheni,
ja illan tähtenä kutsuu taas
Oma äiti armas.