olkoon vuorossa P. Mustapää ja Pyhä Stefanus marttyyri kokoelmasta Ei rantaa ole, oi Thetis vuodelta 1948.
PYHÄ STEFANUS MARTTYYRI
Tapani tallirenki juottaa hevosiaan.
Tapani tallirenki huomenna tapetaan.
Äläpä katso tähteen
taivaalla välkehtivään,
jos se peilaakin lähteen
kalvoon hämärään.
Tapani tallirenki, kun sinä talutat
Beetlehemin talliin tammat ja valakat,
lakilla korvasi peitä,
ettet kuulla voi
riemun säveleitä,
jos niitä taivaalta soi.
Tapani tallirenki, äläpä ensinkään
huomaa, kun sauvasi puhkee lehteen viheriään
- tuskin siinä on perää -,
äläpä uskokaan,
kynitty kukko kun herää
kiekuen kattilassaan.
Tapani tallirenki, hilliten itsesi siis,
kävele rauhallisesti tallikammariis,
nauti pöydässäsi
jouluaterias,
ryyppää yksinäsi
olutkoosastas.
Tapani tallirenki, usko kauhistuen,
Tapani tallirenki, totuus vaarallinen.
Totuus tallissa makaa
synnyinseimessään.
- Huomenna tallin takaa
sinua kivitetään.
.
maanantai 26. joulukuuta 2016
sunnuntai 25. joulukuuta 2016
Pyhä yö
77 vuotta sitten Yrjö Jylhän sanoin:
PYHÄ YÖ
Oli muuan Jooseppi Kirvesmies
oli siellä missä me muutkin,
jäi hältä vaimo ja kotilies,
ja vieri viikot ja kuutkin.
Hän harvoin kirjoitti Marjalleen
ja harvoin kirjeitä saikin,
mut jouluaaton kun ehtooseen
tuli säästi joukkomme harvenneen,
niin kuulla saimme me kaikin:
On poika syntynyt Joosepille
ja Marjatalle, ja Marjatalle!
Se syntyi mustimman orren alle,
on tuskin peitettä sille.
Me kaikki hengessä polvistuimme
ja lapsen vierelle kumarruimme
ja siunauksen luimme.
Ja monta paimenta parrakasta
lumessa valvoi ja vartioi,
ja vartioi sitä pientä lasta
petojen saaliiksi joutumasta —
maa, taivas kiitosta soi.
Ja Suomen korpien yllä hohti
nyt tähti suurempi muita,
ja me kaikki käännyimme sitä kohti,
ja meidät kaikki se kotiin johti,
se tähti suurempi muita.
Kiitokset niille, jotka mahdollistivat tälle sukupolvelle rauhallisen ja turvallisen elämän nyt sata vuotta täyttävässä Suomessamme.
PYHÄ YÖ
Oli muuan Jooseppi Kirvesmies
oli siellä missä me muutkin,
jäi hältä vaimo ja kotilies,
ja vieri viikot ja kuutkin.
Hän harvoin kirjoitti Marjalleen
ja harvoin kirjeitä saikin,
mut jouluaaton kun ehtooseen
tuli säästi joukkomme harvenneen,
niin kuulla saimme me kaikin:
On poika syntynyt Joosepille
ja Marjatalle, ja Marjatalle!
Se syntyi mustimman orren alle,
on tuskin peitettä sille.
Me kaikki hengessä polvistuimme
ja lapsen vierelle kumarruimme
ja siunauksen luimme.
Ja monta paimenta parrakasta
lumessa valvoi ja vartioi,
ja vartioi sitä pientä lasta
petojen saaliiksi joutumasta —
maa, taivas kiitosta soi.
Ja Suomen korpien yllä hohti
nyt tähti suurempi muita,
ja me kaikki käännyimme sitä kohti,
ja meidät kaikki se kotiin johti,
se tähti suurempi muita.
Kiitokset niille, jotka mahdollistivat tälle sukupolvelle rauhallisen ja turvallisen elämän nyt sata vuotta täyttävässä Suomessamme.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)