Vuosi 2011

alkoi juuri upeiden hankien keskellä ja rakettien räiskeessä. Uudesta vuodesta on kirjoitettu monta runoa, joista valitsin Alfred Tennysonin (1809-1892) kirjoittaman. Tennyson oli erittäin suosittu runoilija ja ensimmäinen aateloitu englantilainen runoilija. Melko vähän hänenkin teoksiaan on suomennettu.

Ring out, wild bells

Ring out, wild bells, to the wild sky,
The flying cloud, the frosty light;
The year is dying in the night;
Ring out, wild bells, and let him die.

Ring out the old, ring in the new,
Ring, happy bells, across the snow:
The year is going, let him go;
Ring out the false, ring in the true.

Ring out the grief that saps the mind,
For those that here we see no more,
Ring out the feud of rich and poor,
Ring in redress to all mankind.

Ring out a slowly dying cause,
And ancient forms of party strife;
Ring in the nobler modes of life,
With sweeter manners, purer laws.

Ring out the want, the care, the sin,
The faithless coldness of the times;
Ring out, ring out thy mournful rhymes,
But ring the fuller minstrel in.

Ring out false pride in place and blood,
The civic slander and the spite;
Ring in the love of truth and right,
Ring in the common love of good.

Ring out old shapes of foul disease,
Ring out the narrowing lust of gold;
Ring out the thousand wars of old,
Ring in the thousand years of peace.

Ring in the valiant man and free,
The larger heart, the kindlier hand;
Ring out the darkness of the land,
Ring in the Christ that is to be.

Tässä tuntemattoman suomentajan kolmen säkeistön mittainen tuotos, jossa mielestäni niin muoto kuin sisältökin on onnistuttu säilyttämään hyvin:

Te soikaa, kellot

Te soikaa kellot taivaaseen
ja kiitäviin pilviin pakkasyön.
Vuos vaihtuu alla tähtivyön;
te soikaa kellot muistolleen.

Pois soikaa vanha ja tuokaa uus
näin hangille riemunne kuuluttain.
On vuosi mennyt, menköön vain.
Pois soikaa valhe, katkeruus.

Te rohkeutta kuuluttakaa
ja sydäntä hyvää, mi ymmärtää vois.
Te maasta soikaa varjot pois,
niin Kristus tulla ja jäädä saa.