Pääsiäislauantain ilta on jo myöhäinen, mutta vielä heijastuu taivaalta valoa hangille. Olen yrittänyt taas kerran etsiä tai palauttaa mieleeni kahta nuoruuteni pääsiäisrunoa, mutta muistan vain sirpaleita niistä.
Toisessa on tällainen kohta:
Kirpoo kummulta hautakivi.
Pitkän pitkä ylösnousseitten rivi,
oras vehreä verhoo pellot,
kun soivat pääsiäiskellot.
Ja toisessa tällainen:
Yksin haudalla Narcissus,
terillään unen valkeus,
pääsiäisyönä.
Kolme vuotta on kulunut, eikä runoja ole löytynyt. Pääsiäisenä 2015 alitajunnastani on noussut lisää otteita yllä olevasta runosta:
Ave crux, ora pro nobis,
nobis, nobis, nobis.
Litanian hyminään
havahtui nukkuva Narcissus,
pääsiäiskukka, Narcissus,
pronobistemme kruunu.
Molemmat ovat käsittääkseni suomalaisten runoilijoiden tuotantoa.
Jos joku lukijoista tunnistaa jommankumman runoista, niin pyydän kertomaan minulle.
Hyvää pääsiäistä kaikille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti