ja sen ensimmäinen runo olkoon L. Onervan (Hilja Onerva Lehtinen, 1882 - 1972) Valkea yö. Näin lumimyrskyn jäljiltä yö on valkea, varsinaiset valkeat yöthän ovat vielä parin kolmen kuukauden päässä.
Valkea yö,
kalsea yö
vartoen akkunalautaan lyö.
Maaliskuu,
Marjatan kuu.
hermot herkkinä seisoo puu.
Kylmettyy,
tähdittyy ...
paljaana paistaa sydämen syy.
Muun muassa tämän runon on kääntänyt romanian kielelle ystäväni Magdalena kokoelmassaan Trandafirul de foc (Tuliruusu). Seuraavassa näytteeksi ensimmäinen säkeistö. Valitettavasti en onnistunut saamaan mukaan tarkemerkkejä.
LUMINOASA NOAPTE
Luminoasa noapte,
stearpa noapte
asteptand Nerabdarea la fereastra bate.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti