maanantai 22. kesäkuuta 2015

Runoilijan kuolema

on eilen työnsä vamiiksi saaneen kirjailija Veijo Meren vuonna 1985 ilmestynyt runoelma. Veijo Meri oli tosiaankin runoilija, vaikka ei ainoastaan eikä pääasiallisestikaan sitä. 

Tässä hänen kokoelmastaan Toinen sydän (1978) runo Mitä on.

MITÄ ON

Aika otetaan joka ihmiseltä
ja alkaa ajattomuus.
Kulkijakaan et ole enää vaan tie,
kun olet muuttunut maaksi.

On ruokamulta, kaiken elävän
yhteinen hyödyllinen ruumis,
kivihiilen ja turpeen kerrosten
musta hautakivi ja öljy.

On myös meren ja pilvien maailma,
järvet ja virrat ja sateet,
ikuinen ja muuttumaton vesi,
josta ei rakenneta mitään.

Kallioita meressä ja maalla,
monet purjeet kuin lakanapyykki,
puhdas ja silitetty
tuulen maata.

Rannalla näet aina
vettä enemmän kuin maata,
tyhjää tulevaisuutta. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti