torstai 6. toukokuuta 2010

Robert Frost

(1874-1963) asui hänkin suurimman osan elämästään Massachusettsin osavaltiossa. Hän oli tunnettu ja tunnustettu runoilija, ja erityisesti hänen runonsa "The road not taken" viimeinen säkeistö on saavuttanut valtavan suosion ja saanut monenlaisia merkityksiä ja tulkintoja. Se on suomennettuna antologian "Maailman runosydän" alussa. Runoa ei ole kuitenkaan koskaan suomennettu kokonaisuudessaan.


TWO roads diverged in a yellow wood,
And sorry I could not travel both
And be one traveler, long I stood
And looked down one as far as I could
To where it bent in the undergrowth;


Then took the other, as just as fair,
And having perhaps the better claim,
Because it was grassy and wanted wear;
Though as for that the passing there
Had worn them really about the same,


And both that morning equally lay
In leaves no step had trodden black.
Oh, I kept the first for another day!
Yet knowing how way leads on to way,
I doubted if I should ever come back.


I shall be telling this with a sigh
Somewhere ages and ages hence:
Two roads diverged in a wood, and I—
I took the one less traveled by,
And that has made all the difference.



Lähes viimeisenä työpäivänäni pääsin sitten suomentamaan koko runon, jonka nimenä voisi olla vaikkapa Tie, jolle en lähtenyt. Jouduin tinkimään hieman mitasta, mutta ehkä joskus vielä parantelen sitä.


Tiet metsässä toisistaan erkani,
voinut lähteä en molemmille.
Seisoin haikeissa ajatuksissani,
toista polkua seuraten katseellani,
kunnes peittyi se pensaiden alle.

Lähdin toista polkua kulkemaan,
yhtä kaunista, mutta se taisi
houkutella ruohottuneisuudellaan.
Sitä kulkevahan sen askelillaan
yhtä paljaaksi kuluttaisi.

Tiet aamussa uinuivat kumpikin
keltalehtien peitteleminä.
Kuljin toista päivän ja toisenkin.
Teiden kulkua tuntien aavistin,
etten palaisi enää ikinä.

Päästä aikojen, aikojen, jossakin
tämän huokaisten kertoa voisin:
Kaksi tietä vei metsän kätköihin,
niistä vähemmän kuljetun valitsin,
ja siksi on kaikki toisin.


Vähänhän tämä on kuin oman elämäni lähihistoriasta.

6 kommenttia:

  1. Hei Raila, tämä on yksi suosikkirunoistani ja suomennoksesi on oikein oivallinen. Uskon että monen on helppo samaistua runoon, sillä meistä useimmat kokevat varmasti jossain määrin olevansa oman tiensä kulkijoita. Pidän tussikursseja, joissa olen ajatellut tänä syksynä ottaa mukaan runojen kuvittamista. Edellämainituista syistä olisin hyvin kiitollinen, jos voisin käyttää kurssillani tekemääsi suomennosta Robert Frostin runosta "The road not taken".
    Ystävällisin terveisin,
    Janne Toriseva

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,

      ja kiitos sanoistasi.
      Kun tätä runoa ei ainakaan minun tietääkseni ole suomennettu kokonaan muualla, niin saat toki käyttää tätä jos haluat. En itse ole siihen täysin tyytyväinen, mutta kai siitä asia tulee esille.
      Yksi korjaus: 1. säk. 3. rivi: ajatuksissani > aatoksissani

      Laita nimeni näkyviin jonnekin, niin eiköhän se ole siinä.

      T. Raila Murtola

      Poista
    2. Kiitos, Raila! Lisään muutoksen ensimmäiseen säkeeseen ja laitan nimesi kääntäjänä näkyville. Löysin toisenkin suomennoksen netistä, mutta kyllä tämä sinun versiosi toimi paremmin. Erityisesti loppu kunnioittaa paremmin alkuperäisen runon ajatusta kuin toinen versio, joka loppuu "sen oikean valitsin". Mukavaa syksyn jatkoa! T. Janne

      Poista
    3. Hei!

      Olisi kiva lukea se toinenkin suomennos. Muistatko, missä se on?
      On sanottu, että runouden kääntäminen on mahdotonta ja siksi välttämätöntä. Niin se varmaan on.

      T. R

      Poista
    4. Hei! Toinen versio runosta löytyy osoitteesta: http://www.kaarinadavis.com/2014/07/the-road-not-taken.html?m=1iyyeesta
      T. J

      Poista