valtakunnan moniosaaja, on poissa, ainakin näkyvästä todellisuudestamme.
Mielestäni hänen ansionsa olivat muualla(kin) kuin runouden ohdakkeisilla saroilla, mutta käsittääkseni hän siitä huolimatta tai nimenomaan juuri siksi onnistui koskettamaan monien kansalaisten sydäntä runoillaankin.
Nyt hän sitten tietää sen, mitä me vasta arvelemme. Ties millaisia hänen tämänpäiväiset runonsa ovat.
Älä lepää rauhassa, Tommy, vaan jatka etsimistä ja löytämistä!
Pieni laulu lapsista
Lapsia me olemme loppuun asti
Kynttilät käsissä me kuljemme pimeitä teitä
ja pimeys ympäröi meitä
Hämmennys silmissä me kuljemme totuuden teitä
ja totuus pakenee meitä
Yksin kuljemme kaukana kaikista teistä
eikä kukaan ohjaa meitä
Lapsia me olemme loppuun asti
Odotamme ihmettä, petymme
itkemme ja unohdamme
Kutsumme yhtä yksinäistä hiutaletta talven lumeksi
Lapsia me olemme loppuun asti,
kuljemme kynttilät käsissä,
hämmennys silmissä,
näkemättä tietä liekiltä
lauantai 3. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti